Homma haisee

Jos ei duunimme yleisestikään mitään kivaa pikkusiistiä paperinpyörittelyä ole, niin joskus sitä joutuu hommiin oikeaan paskakasaan. Tai muuhun keuhkorakkulat mädättävään ilmapiiriin, joka vie ruokahalun pitkäksi aikaa ja saa kaipaamaan avaruusasun kaltaista kokovartalokondomia työvaatteeksi.

Putkiremonteissa asuntoja kolutessa lievimmillään vain se kylpyhuone on jäänyt pitkäksi aikaa huonolle hoidolle. Ja totaaliremonteissa purkuporukka hävittää nopeasti senkin haitan piikkauskoneella. Sen sijaan säästäväisemmin tehtävissä putkistosaneerauksissa ja takuuremonteissa konttaillaan välillä kissankakkalaatikoiden ympärillä vesi silmistä valuen. Pytyn kannen voi sentään lyödä kiinni ja eliminoida ihmisjätösten hajua, mutta etenkin jos kissi on kusaissut useampaan kertaan ohi ja pissi on pinttynyt laattasaumoihin on döfis melkoinen. Ja toki se ihmisosastokin osaa ohi ruikkia, kuten vaikkapa kellastaa pytyn vieressä olevan pyykinpesunkoneen seinän. Ja ei ehkä tarvitsisi erikseen mainita, että kyseinen asukas oli poikamies.

Keittiö on toinen paha paikka. Ja tietysti toinen, johon putkiremonteissa mennään. Vaikka kämppä olisikin muuten ihan siedettävän siisti, saattaa tiskipöydällä ja hellalla olla yllätys, roskiskaapista puhumattakaan. Parhaimmillaan hajut ovat sekoittuneet ihanaksi cocktailiksi, joka tyrmää jo asunnon ovella. Niinkuin sillä eräälläkin sedällä, jonka asunnon ovi oli pakko avata ja tuulettaa ensin puolisen tuntia, vasta sitten pystyi asuntoon menemään töihin. Haju oli sekoitus muhinutta roskapussia, hikeä ja paskaa. Ja eräänä yönä oli tainnut sedältä turahtaa sänkyyn, sillä kun ovi aamulla tuuletusta varten avattiin, niin makeahko vellikakan haju seurasi meitä ylempiin kerroksiin ja pakotti juoksemaan ikkunalle ja avaamaan sen...

Haju voi jäädä, vaikka ihminen lähtee. Toki törkykämpänkin käryt saattavat tapetteihin ja mattoihin tarttua, mutta kun mummo kuolee keittiön lattialle ja makaa siinä kuukauden on mädän haju melkoisesti läsnä, vaikka paikalla on desinfiointipartio käynytkin. Ja vaikka se keittiön lattiamatto on poistettu...tosin lattian tasoitepintaankin oli syöpynyt jokunen reikä, joten ei kai ihmekään, että remonttia tehdessä maalinhajun alta tunki pieni raadonhaju nenään. Toivottavasti seuraava asukas ei joudu sitä kuitenkaan haistelemaan, vaan uusi lattiamatto on peittänyt sen alleen.

Silti se kaikista pahin tähän mennessä on ollut kaksio, jonka olohuoneessa hivenen alkoholisoitunut tupakoiva poikamies oli tehnyt ns. perinteiset, eli sammunut tupakka kädessä sohvalle. Selvisi itse hengissä, ja asunnossakaan ei periaatteessa palanut kuin sohva, mutta se haju, savu ja noki....oman remonttiprojektini alkaessa asunto oli tyhjätty, siivottu ja pohjamaalattu, mutta ei se hajua poistanut. Palaneen vaahtomuovin katku takertui nenään, ei lähtenyt sieltä ulkoilmassa eikä edes vielä kotonakaan. Kaikki haisi palaneelle vaahtomuoville, kaikki maistui palaneelle vaahtomuoville. Asunnossa töitä tehdessä joka lävestä, luukusta ja raosta puski nokea, eli joko kaappien maalaukset oli tehtävä varo-varo-vasti tai sitten oli varauduttava pesemään pensseliä koko ajan. Asuntoon tipahdelleet ulosottoviraston kirjeet tuppasivat muuten hiukan hymyilyttämään - mahtoiko asukkaalle jäädä pienen "vahinkonsa" jäljiltä paljon ulosmitattavaa.