Kaikki muu osoittaa jo elonmerkkejä, paitsi avomaankurkku. Eiköhän sekin tosin mukaan ehdi, vaikka kylmät säät kylvön jälkeen ovat hidastaneet itämistä. Retiisi on jo ehtinyt pisimmälle, ja hiukan harvensinkin retiisipenkkiä tänään.
Mansikat ovat jo sievästi kukassa, ja viime yöksi viritinkin melkein koko kasvimaalle harson. Lämpötila putosi kuitenkin sen verran lähelle nollaa, etten halunnut riskeerata.Mansikka kukkii myös muualla pihassa. Nimittäin ahomansikka. Ja kukkapenkissä. Olen tarkoituksella varjellut sitä, koska marjat ovat turkasen hyviä, mutta nyt on kohta pakko tehdä asialle jotain. Täytynee perustaa ahomansikkamaa jonnekin, ja koittaa raivata tuolta penkistä edes orvokit ja kääpiökatajat näkyviin.
Kivikkopenkki selvisi osin myyrien viimetalvisesta hyökkäyksestä, osin ei. Etuosa on verheä ja melkein täynnä kasvia, takaosassa valkomaksaruoho koittaa toipua kaivauksista, ja karpaattienkelloja hainkin jo pari lisää syötyjen tilalle. Keskellä korkeana kasvava jalokallioinen on rehahtanut kasvuun. Ostin sen paikalleen viime kesänä, enkä ole vielä nähnyt sen kukkivan. Kuvassa on penkin etualaa, edessä kaukasianmaksaruoho, sen takana oikealla kattomehitähteä ja takana keskellä jalokallioinen. Oikeassa yläkulmassa näkyy vielä heinikkoa, tuo kukkapenkin osa odottaa jatkopalaa syöksytorveen, jotta vesi menisi salaojakaivoon eikä huuhtoisi penkistä multia. Ja pari voikukkaa näemmä yrittää hiipiä salakavalasti kivien välistä.
Kivikkopenkin vieressä osa paahteisen paikan perennoista on täydessä kukassa, kuten kurjenpolvi ja sammalleimu:
Linnunpöntöissä on aktiivista elämää. Loppujen lopuksi kirjosieppo -tuo pieni pirulainen- valtasi kolmesta pöntöstä kaksi, ja vain pienin jäi tinteille. Nyt pöntöistä kuuluu pientä piipitystä, ja vanhemmilla on täysi työ hakea ruokaa nälkäisille kidoille. Siinä saa tintti ja sieppo sukkuloida aika monta kertaa edestakaisin, koko valoisan ajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti