Kävimme eilen uudestaan kokeilemassa golfausta, tällä kertaa omin neuvoin rangella. Toki aiemmin saadut ohjeet ovat muistissa, ja opettaja ystävällisesti valitsi meille mailat kokeiltaviksi, mutta noin muuten olimme omillamme. Alkuun tuntui, että ei tästä mitään tule. Välillä luuli jopa päässeensä jyvälle, kun parikin palloa lensi hienosti 75 metrin lipulle. Ja sitten taas tuli huti...ja toinen huti...Harjoitus tietysti tekee metsurin, tässäkin, joten jokusen kymmenen tuhannen lyönnin jälkeen kai tulisi vähemmän kuokittua nurmea ja enemmän tehtyä osumia.
Kellarikerroksen vessa on viimein käyttövalmis, mitä nyt ovilistat puuttuvat. Ja se maalattu boordi, mutta sen nyt ehtii. Vastahan siitä viitisen vuotta taitaa olla, kun vessa purettiin alkutekijöihinsä. Aika kierrätyskoppi siitä tuli, uutta on vain putkiosat ja hana. Pönttö ja allas ovat vähän käytettyjä, laatat jäivät kylppäristä yli, maalit ovat myös pääosin ylijäämiä ja lasikuitutapetti nyt on luonnollisesti käyttämätöntä, mutta muistaisin senkin jostain ylijäämävarastosta päätyneen. Ainakaan se ei ollut virallisessa paketissa. Pyttyyn voisi hakea vielä uuden hienon kuviokannen, sillä kansi on ainoa, josta näkee, ettei pytty ole uusi. Hinnassahan ei sitten enää juuri ole eroa ottaako perusvalkoisen kannen vai jonkun halvimman pään kuvioidun.
Kellarin vessa-kodinhoitohuone-eteinen -kompleksissa pitäisi vielä maalata lattia ja ovet. Lattiasta osa onkin aiemmin maalattu, mutta se on naarmuuntunut muita remontteja tehdessä, joten parempi vetäistä koko systeemi yli. Ovet on joku ihana edellinen asukas maalannut lateksilla ja telalla, joten ne on varmaankin yksi kerrallaan irrotettava, ja poistettava kaikki maalit sekä hiottava koneella ennen maalausta. Aina olisi helpompaa, jos ei tehtäisi, kun ei osata...
Varasin vanhalle Armi-neidille huomiseksi lääkärin. Oli uutenkin mielessä käyttää se vanhuusiän tarkistuksessa, mutta tuossa sitä kopeloidessani olin taas tuntevinani jotain ylimääräistä sen peräpäässä. Voi olla sormen alla nuljuva verisuonikin, mutta voi olla minimaalisen pieni virtsaputken suulle asettunut kivikin. Kiviähän siltä on poistettu jo kahtena edellisenäkin kesänä, eli sikäli ei olisi mikään uusi ja yllättävä asia. Ikä vaan alkaa asettaa rajoituksia, ja siksi on parempi reagoida heti, kun kivet ovat pieniä, jos siellä nyt sellainen on. Sinänsä leikkauksena putken suulla oleva on helpompi kuin rakossa oleva, mutta se nukutus...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti