lauantai 9. toukokuuta 2009

Ei sovi ei mahu.

Lienee kai tyypillistä, että kaikki ikävät asiat iskevät aina samaan aikaan. Sivuaa kenties Murphyn lakia, tai sitten on sen ilmentymä. Joka tapauksessa nyt ei paljon ole ollut aikaa eikä asiaa, jatkosta ei tiedä kukaan.

Jotain hauskaa loppuviikossa oli silti, asiasta vastasi talitiainen. Pariskunta sisustaa pesää eräseen pihan pöntöistä, ja ensin sisään kannettiin tyytyväisinä heinää ja sammalta. Sitten tuli toinen tinteistä ohuen, pitkähkön risun kanssa. No eihän se tietenkään poikittain pöntön suuaukosta mahtunut, vaikka kuinka survottiin. Välillä piti pitää tuumaustauko viereisellä oksalla, ja taas tunkemaan. Risu oli kuitenkin sen verran ohut, että se lopulta taittui keskeltä, ja se saatiin näin osaksi pesää. Seuraavalla kerralla mukana olikin sen verran paksumpi risu, että arvasin heti sen survomisen jäävän kyllä yritykseksi. Kauan silti tintti jaksoi yrittää, ja moneen kertaan ihmetteli oksalla risu nokassaan, että missä mättää. Lopulta ties monennenko punkemiskerran jälkeen risu putosi. Sen jälkeen tuomiset olivatkin taas maltillisempia, kuten heinää. Toivottavasti tintit saavat pitää pönttönsä, sillä sen suuaukko on tintin kokoon melkoisen suuri, ja joku isompikin sen saattaa vielä innostua valtaamaan.

Kaupassa käydessä tuli taas mieleen, että miksi niissä kassalinjastojen päissä olevissa kassinpakkaustasoissa ei voi olla kiipeilykieltoa, kuten vanhaan hyvään aikaan. En usko niiden massankestävyyden kuitenkaan niin radikaalisti parantuneen, koska kyllähän entivanhaankin saatettiin ostaa kerralla kymmenen maitopurkkia ja kilo voita ja neljä perunoita. Onko lapuista siis luovuttu, koska niitä ei kuitenkaan noudatettaisi...se kun saattaa olla curling-vanhemmalle kova paikka, jos joutuu pikku pilttiä kieltämään kiipeämästä ja pikku piltti pahoittaa mielensä. Sinänsä minulle on ihan sama, jos muksu kiipeilee siinä oman vanhempansa tiellä, mutta kun valitettavasti läheskään aina ei asia näin ole. Ja sekin vielä menisi, jos se vanhempi komentaisi piltin pois tieltä siinä vaiheessa, kun "naapurin" pitää päästä pakkaamaan. Mutta kun pääsääntöisesti vanhempi ei reagoi jälkikasvunsa touhuun mitenkään. Se kun kuitenkaan ei olisi sen viereisen laarin asiakkaan tehtävä komennella tuntemattomia mukuloita pois tieltä riekkumasta, jotta voisi sen toiminnon suorittaa, mitä varten kauppaan on tultu. Joskus jopa näkee vanhempia, jotka jo kassajonossa ollessaan päästävät muksun sinne päähän odottamaan, ja siinä välissä saattaa olla useampikin asiakas. Muksu sitten oleilee siellä muiden asiakkaiden tiellä, lääppii muiden ostokset läpi, ja jos ystävällisesti pyydetään siirtymään pois edestä ei joko tee elettäkään (paitsi korkeintaan tuijottaa) tai sitten pillahtaa itkuun ja säntää vanhempien paijattavaksi. Vieras täti/setä kun oli ilkeä ja paha.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti