lauantai 18. huhtikuuta 2009

Hopiti hop

En ole ehtinyt edes lintuja tiiraamaan, tuntuu aika menevän kaikkeen muuhun. Aamulla oli muutama sentti lunta maassa, eli onneksi en ollut suunnitellut puutarhahommiakaan tälle päivälle. Sukujuhlat nimittäin kutsuivat. Sinne ajellessa vastaan tuli tiellä siinä muutaman sentin lumisohjossa moottoripyöräilijä. Oli varmaan hupaisa ajella, kun autokin välillä hiukan haki paikkaansa. Vaikka oli ne talvirenkaatkin alla. Oma pyörä saa pysyä vielä tallissa, katellaan sitten ens kuun puolella.

Eräällä mutkatiellä mennessä mieleen tuli samaisella tiellä jokunen vuosi sitten tapahtunut onnettomuus. Kaksi autoilijaa tuli vastakkaisista suunnista mutkaan, jossa oli puita näkyvyyttä estämässä. Molemmat ajoivat liian keskellä, ja nokkakolarihan siitä tuli. Molemmat loukkaantuivat ilmeisen vakavasti, ja toinen menetti paljon verta, ja hengissä selvitäkseen olisi tarvinnut luovutettua. Vaan kun oli Jehova, niin verta ei saanut antaa. Heitti henkensä, ja toinen osapuoli sai syytteen kuolemantuottamuksesta. Toki syyte on eri asia kuin tuomio, ja tapauksen tuomio ei ole korviini kantautunut. Mutta jos kuolemantuottamustuomio tuli tuosta, niin en nimittäisi tätä oikeusvaltioksi. Jokainen voi toki kuulua ihan mihin hihhuleihin haluaa ja uskoa vaikka siihen suureen kurpitsaan, mutta jos niihin vedoten kieltäytyy ensiaputoimenpiteistä, niin oma mokansa, mitäs läksi.

Huomenna jos taas singahtaisi lintujen perään, ja illalla on tiedossa kokoustamista. Kyläyhdistyshommat on sinänsä mielenkiintoisia, mutta näin kärsimättömälle ihmiselle asioiden byrokraattinen pyörittely ja vuosien valmistelu on kyllä välillä aika puuduttavaa. Poliittisesta urasta ei siis kannata haaveilla näillä hermoilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti