Tampereen tauti?

Kuten Aamulehti kertoo, joku luopio poltti taas kerran Santalahdesta autiotalon. Tiedä sitten onko kyseessä aina se sama luopio, vai tilaako joku sama luopio aina jonkun muun luopion paikalle, vai leikkiikö lapsoset näin aktiivisesti tulitikuilla. Liian osuvalta vaan vaikuttaa, kun kyseessä on suojelukohteet, joiden tilalle haluttaisiin rakentaa kerrostaloja. Näinhän niistä on perinteisesti eroon päästy, kun paikalleen tyhjänä lahottaminen on liian hidasta, ja siihen voi se inhottava museovirastokin päästä vielä sanomaan sanansa väliin.

Viimeksi palaneet ovat olleet sieltä pienimmästä päästä, tämä eilinenkin melkoisen vaatimaton mökki.
Tyhjillään ja toistaiseksi pystyssä noilla seuduilla on monia pikkumökkejä, pari isompaa taloa ja jokunen vanha tehdasrakennus. Kaikki suojeltuja, kaikki nykyään purkukunnossa. Toista isommista taloista yritettiin vallata viime vuoden puolella, mutta luonnollisesti valtaajat häädettiin pian ja rakennus tilkittiin kiinni, lahoamaan tyhjillään pystyyn. Sinänsä en valtausta kannata, mutta jos tarkoitus on kuitenkin hankkiutua rakennuksesta eroon, niin sama kai se olisi hitaan lahoamisen ajaksi antaa "hyöty"käyttöönkin.

Jos ei erimielisyydet suojelusta ja kaavoituksesta jätä taloa lahoamaan, niin sitten kinaavat perilliset. Viimeksi tänään sain kuulla painavan sanan eräältä talon osaomistajalta, joka oli muille osakkaille ilmoittanut, että taloa ei sitten suvun ulkopuolelle myydä. Valitteli sitten samaan hengenvetoon, että siellä se nyt taitaa lahota pystyyn. Jääräpäisyyttä on tietysti montaa lajia, ja "nää on mun maita nyt ja aina ja ikuisesti" -tyyppinen lie niitä pahimpia, sen suunnattoman rahanahneuden lisäksi. Ainakin vanhojen talojen tulevaisuuden kannalta.