keskiviikko 8. huhtikuuta 2009

Monkey Moonit kultamaassa

Töistä kaupan kautta kotiin. Kaupan pihaan oli jo ilmestynyt jäätelökioski, ja kesäpihalle kärrätty ensimmäiset rullakolliset orvokkiamppeleita. Toisaalta näin myös pilkkijän kotiin päin ajellessa. No, hullujahan on monenlaisia.

Viivi ja Wagner -sarjakuvassa Wagner toteaa luulleensa lapsena, että jäätelökioskit talvehtivat etelässä. Minä tiedän missä ne talvehtivat ainakin näillä seuduilla, sillä olin muinoin noin viikon työkeikalla kyseisessä paikassa. Talven aikana kioskit huolletaan ja puhdistetaan hyvin. Samassa paikassa saman palvelun saavat myös pehmiskoneet, ja huollon jälkeen ne on testattava. Testaus tehdään aina mansikalla, koska se on kuulemma tarkin lämpötilan ja viskositeetin suhteen. Kun huoltomies testaa noin viidettäkymmenettä pehmiskonetta, alkaa mansikkapehmis pursuta jo korvista. Niinpä meillekin kiikutettiin mansikkapehmiksiä. Hyväähän se oli, mutta rajansa kaikella.

Tällä hetkellä töissä räjähdys taitaa tulla sitä kautta, että homma ei taida valmistua ajallaan. Vaikka "Yhdessä kun tullaan ja yhteen mennään niin kaikki valmistuu aikanaan" sanoi jo Kouhiakin, kun siltatyöläiset lakossa oli. Meillä tosin ei lakkoilla, joka tyypin nimi on nykyään Monkey Moon (sehän on se YK:n pääsihteeri!), ja edes se viinaan hurahtanut sähkäri ei kerkeä annihelenalle kesken päivää, kun pitää kultalamppua ruuvata kiinni. Valitettavasti taidan rikkoa ties mitä sääntöjä, jos kuvia tuolta laitan näkyviin, eli en laita. Mutta erittäin mielenkiintoisia muovisia kultahässäkkävirityksiä tulee seinille ja kattoihin, ledeillä valaistuna. Ja sitä kullanväristä käärmeennahkatapettia. Joka muuten loppui kesken. Joka muuten on tilattava Belgiasta. Great.

Koska olen useampana vuotena yrittänyt tehdä pääsiäisenä lammaspaistia ja tasan yhtä monta kertaa epäonnistunut (saman lopputuloksen olisi saanut paistamalla villasukkaa pari tuntia - yhtä villanmakuinen ja sitkeä), ostin sen sijaan strutsia. Tänään kylläkin sorruin esittelytiskiltä nappaamaan valmista rosmariinilammasta pienen palan, ja kyllä, se oli saatu ihan mureaksi, mutta maistui vain ja ainoastaan sille rosmariinille. Taidan siis vastaisuudessa käyttää lammasta vain lankana, ja ottaa eväät ihan muista lähteistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti