Tänään oli pihassa peippoja, kesän väittävät siis olevan lähellä. Muutenkin pihalinnut ovat aktivoituneet ihan eri tavalla viime viikkoina, ja pönttöjen ympärillä näkyy tunnustelevia tiedusteluretkeläisiä. Mietin kuivausrummun keräämien marsunkarvojen viemistä pesänrakennustarpeiksi, mutta odotan ainakin tuuletonta päivää. Myös arempi piharotta oli liikkeellä, mutta sen ruoansaantimahdollisuudet huononevat päivä päivältä. Ja ensi talveksi on tarkoitus estää pihajyrsimiltä ruoansaanti, lintuja toki ruokimme edellistalvien tapaan. Nyt ennätys on samaan aikaan yhdeksän peltomyyrää, rottia ei onneksi ole näkynyt kahta enempää.
Töistä bussilla tullessa havaitsin terassienkin ilmestyneen katukuvaan. Ja joku uskalikko jo istuikin, tosin kahvikupin kanssa. Itse hyödynnän lähinnä talon omia "terasseja", eli kahta parveketta, joista kattamaton on kaakkoon ja katettu lounaaseen. Kiitos vaan rakennuttajalle, 1950-luvun lopun ökytalossa on mukava asua. Perinteisesti "terassikausi" on meillä avattu vappuna parvekegrillauksen muodossa, ja samalla varmaan mennään tänäkin vuonna. Viime vappuna satoi räntää sähkögrilliin, mutta hittojako siitä. Kivaa oli silti. Kesän projekteihin kuuluu kyllä ulkoterassinkin rakentaminen, ja kenties sinne hankitaan oikein kaasugrilli. Sitten jossain hamassa tulevaisuudessa tekaistaan huvimaja/grillikatos, ja siirrytään grillauksessa ihan uuteen ulottuvuuteen.
Ehkä siis pian koittavat ne ajat, kun punaisen paholaisen, eli siis toisen kesäauton, viitsii ottaa ajoon. Toinenhan onkin vaiheessa ja tuskin siirtokilpiä kummempaa tänä kesänä saakaan. Tarkalleen ottaen kokonaan laskien meillä on autoja nyt kuusi, mutta niistä kaksi onneksi on varaosapurkuautoja, jotka lähtevät paaliin heti, kun kaikki tarvittava on saatu irti. Tarkoittaa siis sitä, että vietän vielä jokusen tovin aikaani autonpurkuleskenä. Onneksi omat harrastukset on keksitty.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti